Krooniset haavat ja koronapandemia – pitääkö olla huolissaan?

mennessä | touko 19, 2023 | Ammattilaisille, Haavasoturi | 0 Kommenttia

Korona rasitti sekä ihmisiä että terveydenhuoltojärjestelmiä monin eri tavoin. 

Akuuttien ongelmien hoito priorisoitiin ykköseksi pandemian alussa, ja taustalle jäi kummittelemaan muiden vaivojen hoitovelkaa. Samanaikaisesti monet lääkärit ja haavahoidon asiantuntijahoitajat siirrettiin eri tehtäviin esimerkiksi puhelintöihin tai hoitamaan kriittisesti sairaita. Monen työpanos oli pois juurikin haavahoidosta. Osa haavahoitovastaanotoista suljettiin ainakin osittain. Haavoja sairastavat ihmiset kotiutettiin nopeasti ja kun osastot taas avattiin, monet haavoja sairastavat palasivat takaisin sairaalaan entistä heikommassa kunnossa. Huoli haavojen hyvästä hoidosta pandemian aikana oli todellinen.

Koska koronan hoito on kuormittanut terveydenhuollon resursseja, erityisesti henkilökunnan työaikaa, on tällä hetkellä entistä vähemmän aikaa tarkkailla ja tutkia ihoa. Tehohoitojakso lisäsi uusien iho-ongelmien riskiä. Lisäksi koronapotilaiden ihon painevauriot eivät ehkä sijaitse tyyppipaikoissa. 

Koronasta huolimatta haavahoito on välttämätön palvelu, jota ei voi jättää toteuttamatta

Kroonisten haavojen hoito voidaan riskiluokitella virheellisesti kiireettömäksi hoidoksi. Ilman säännöllistä, asianmukaista haavahoitoa potilailla on riski sairastua haavainfektioihin. Se taas lisää amputaatioriskiä ja kuolleisuutta – näistä jälkimmäinen toki viivästetysti, mutta silti. Joistain Euroopan maista on tullut raportteja diabeetikkojen lisääntyneistä jalka-amputaatioista. Samoin painehaavojen määrät ovat lisääntyneet.

Jo lähtökohtaisesti monisairaat haavoja sairastavat ihmiset ovat koronan riskiryhmiä ja haavahoidon asiantuntijoilla on usein ratkaiseva rooli pitkäaikaisten haavojen paranemisessa. Riskiryhmillä tarkoitan henkilöitä, joilla on korkea ikä, yli 80 vuotta, sekä useita vakavia sairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, diabetes tai muu sisäelinsairaus, kuten munuaisten vajaatoiminta. 

Jos potilaat jäävät kotiin sen takia että sairaala on ylikuormittunut, miten varmennetaan se, että heidän haavat hoidetaan asianmukaisesti? Miten voidaan ylläpitää korkealaatuista haavojen hoitoa pandemian aikana, jos siinä jo edeltävästi oli haasteita? Stabiilit, ei-kriittiset ja hyvin diagnosoidut haavat voidaan aivan hyvin hoitaa kotona. Tärkein tavoite kuitenkin on taata riittävän hyvä hoito eli ainakin se, että haavan tilanne ei huonone. Jos haavan tilanne heikkenee kotona ns. ”alihoidon” takia, se kuormittaa sairaaloiden päivystyksiä ja lisää sairaalahoidon tarpeen riskiä.

Haavahoito on monitieteistä ja hoidon onnistumiseksi on tehtävä terveydenhuollossa paljon yhteistyötä. Rajoitukset vaikuttivat radikaalisti juuri haavahoitoa tukevien eri palveluiden tarjontaan. Jos haava ei saa parasta mahdollista hoitoa ja tilanne pahenee, sairaalahoidon tarve kasvaa. Jos haavahoidon asiantuntijat siirretään muihin tehtäviin, kuten esimerkiksi puhelinajanvaraukseen, koronanäytteenottoon tai rokottajiksi, ei haavojen hyvän hoidon tarve lopu siihen. Jonkun on joka tapauksessa hoidettava haavat. Eikö olisi järkevää, että haavoja hoitavat ihmiset, jotka sen osaavat? Silloin vähäinenkin resurssi on tehokkaassa käytössä. Ja viimeistään nyt tärkeintä on, että haavojen ennaltaehkäisyn tulisi toimia vähintään kohtalaisen hyvin.

Siksi vastaus otsikon kysymykseen on selvä: kyllä, pitää olla huolissaan.

Haavoja ei voi hoitaa pelkästään puhelimella – mutta etähoidostakin on paljon apua

Pandemian aikana maailmalla on toteutettu haavahoitoa etänä kohtalaisen hyvin tuloksin. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Kun etäkonsultaation päässä on oma, asiakkaan hyvin tunteva sairaanhoitaja, joka osaa toteuttaa hoidot ohjatusti, homma toimii. Siksi etähoitoa haavahoidon asiantuntijan ja omahoitajan välillä on syytä lisätä myös pandemian puhkeamisen jälkeen. Lisäksi, kun potilas tietää, että puhelinlangan päässä on haavahoidon asiantuntija, se luo turvallisuuden tunnetta ja vähentää sairastumiseen liittyvää stressiä.

Haavojen etähoidossa on toki haasteensakin. Hoitajan tai asiakkaan tulee hallita tekniikkaa. Hyvän haavahoidon perusperiaatteet, kuten aseptiikka, haavan ja ihon arviointitaidot sekä asianmukaiset hoitovälineet, pitää olla hallinnassa.

Lähteet:

  • Windy, C. A Look at the Impact of the COVID-19. 2021. Pandemic on Wound Care Practices One Year Later. Windy Cole, DPM, CWSP, is an Adjunct Professor and the Director of Wound Care at Kent State University College of Podiatric Medicine in Independence, Ohio.

 

Soita meille